Miten oikeita sanakirjoja tehdään?

Liisa_Tiittula_haastattelu-smallHelsingin yliopiston professori Liisa Tiittula, toinen MOT Talouskielen saksa–suomi–saksa-sanakirjan tekijöistä, kertoo, miten Talouskielen sanakirja on tehty ja miten sitä päivitetään.

 

Kielen ammattilaiset asialla

Helsingin yliopiston saksan kääntämisen professori Liisa Tiittula on ollut monessa mukana. Hän on tehnyt useita oppikirjoja ja julkaissut akateemisia tutkimuksia ja hän on soveltavan kielitieteen sekä germaanisen filologian dosentti. Lisäksi hän on sanakirjantekijä: hän ja Helsingin kauppakorkeakoulun edesmennyt saksan kielen lehtori Outi Steuer kokosivat yhdessä kaksi saksan talouskielen sanakirjaa, joista uudemman, MOT Saksa–suomi–saksa-taloussanakirjan tuorein versio julkaistiin keväällä 2014.

MOT Saksa–suomi–saksa-taloussanakirja on monen vuoden työn tulosta. Tiittula ja Steuer keräsivät materiaalia niin suomeksi kuin saksaksikin esimerkiksi talousalan ammattilehdistä ja yhdistivät siihen vahvan kielenopettajan kokemuksensa siitä, mitkä asiat ovat oleellisia suomalaisen kielenkäyttäjän kannalta. Tuloksena oli perinpohjaisesti laadittu suomen ja saksan välisen talousalan viestinnän hakuteos, joka perustui suomalaisten saksan kirjoittajien ja puhujien oikeisiin tarpeisiin ja kielen todelliseen käyttöön. Myös Steuerin oma yritystausta auttoi kirjan laadinnassa.

 

Digitaalinen sanakirja avaa uusia mahdollisuuksia

Tiittula ja Steuer halusivat tehdä sanakirjan suoraan elektroniseen muotoon, sillä heillä oli suuri halu tehdä jotain erilaista ja miettiä sanakirjan rakenne, sisältö ja käyttömahdollisuudet alusta saakka uusiksi. Uusi elektroninen alusta tarjosi kiehtovia mahdollisuuksia, ja Tiittula ja Steuer haaveilivat teoksesta, jossa olisi hakusanojen, vastineiden ja esimerkkien lisäksi runsaasti ensyklopedista tietoa, termipuita ja muuta oheistietoa.

Työsaran alussa Tiittula ja Steuer ottivat uuden, elektronisen sanakirjan rungoksi aiemman sanakirjansa, josta sitten vuosien mittaan toimitettiin ajantasainen sanakirja. Tekijät jakoivat teoksen keskenään kirjaimittain ja laativat hakusanoja, määritelmiä sekä esimerkkejä pitkäjänteisesti yhteistyössä. Sanakirjantekijät muokkasivat sanakirjaa paljon etäyhteistyössä, sillä kasvokkaiset tapaamiset kaiken materiaalin kera tuntuivat vievän turhan paljon aikaa. He siirtyivätkin tekniikan etulinjassa Skypen käyttäjiksi.

Tiittula otti sanakirjan toimitusprosessissa käyttöön myös toisen aivan uuden apuvälineen: sähköiset korpukset ja korpustyökalut. Korpukset, eli aidoista lähteistä poimitut tekstiaineistot, auttavat näkemään sanojen todelliset käyttöyhteydet, merkitykset ja yleisyyden. Tiittula keräsi näitä tekstikokoelmia niin omista kuin sähköisistä lähteistä ja kasvatti sanakirjan pohjana ollutta korpusta jatkuvasti. Korpuksista kävi ilmi, että oli sanoja, joita esiintyi talouden alan teksteissä todella paljon, mutta jotka olivat jääneet aiemmissa sanakirjoissa täysin huomiotta. Näistä sanoista otettiin sitten selvää ja ne lisättiin selityksineen sanakirja-aineistoon.

Uusien sanojen mukaan ottamisen jatkuvasti mahdollistaa se, että digitaalisissa sanakirjoissa ei ole samanlaista tilanpuuteongelmaa kuin painetuissa sanakirjoissa. Tämä on mannaa intohimoisille sanakirjantekijöille: ”Se oli aivan ihanaa. Otimme mukaan kaiken mahdollisen, kunhan sana ei ollut todella harvinainen.” Suuren yhdyssanamäärän lisäksi uuden taloussanakirjan laajuutta osoittaa se, että siihen on otettu nykyajan vaatimusten mukaisesti mukaan myös saksankielisten sanojen feminiinimuodot.

 

Jatkuvan päivittämisen mahdollisuus

Olennainen osa nykyajan sanakirjatyötä on sisällön jatkuva päivittäminen. Tiittula korostaakin, että kun sanakirjaa päivitetään, sanojen lisäämisen ohella täytyy myös poistaa sanoja, jotka ovat vanhentuneet vaikkapa maailmantalouden muutosten seurauksena. Päivitystyö vaatii alan kehityksen seuraamista herkällä korvalla, minkä lisäksi tulee ottaa huomioon sanojen mahdollisesti muuttunut oikeinkirjoitus erityisesti lainasanojen kohdalla sekä muut kielen normien muutokset, kuten esimerkiksi sanan tyylilajin muuttuminen arkisesta yleiskieliseksi.

Kysyttäessä internetistä löytyvistä ilmaisista lähteistä ja niiden käyttökelpoisuudesta sanakirjatyössä Tiittula toteaa, etteivät useimmat netin ilmaisista ”sanakirjoista” oikeasti ole sanakirjoja, sillä oikeiden sanakirjojen laatiminen vaatii tarkkaa leksikografista työtä. Sen sijaan ne ovat useimmiten vain lähinnä jonkinlaisia sanalistoja. ”Sellaisistahan ei tietystikään ole mitään iloa.” Äidinkieleen käännettäessä niitä voi ehkä käyttää, mutta silloin tulee luultavasti listojen rajallisuus vastaan; harvinaisempia sanoja niistä tuskin löytyy.

Ilmaisissa sanakirjoissa yleistä joukkoistettua sisällöntuotantoa Tiittula pitää kuitenkin hyvin kiinnostavana kysymyksenä, jossa on niin hyviä kuin huonojakin puolia. Monesti sanakirjojen tekijät eivät ole käsiteltävien alojen syvällisiä asiantuntijoita, ja joukkoistamisella voitaisiin saada myös alan ekspertit mukaan sanakirjan kehittämiseen. Tätä periaatetta käyttivät Steuer ja Tiittula jo ensimmäisen sanakirjansa tiimoilla: he kyselivät ja neuvottelivat termeistä jatkuvasti taloustieteilijöiden kanssa. Kummallakin sanakirjan tekijällä oli kuitenkin myös kauppatieteellinen koulutus, joten omaa substanssituntemusta oli varsin hyvin ulkopuolelta saadun tiedon lisäksi.

 

Käyttäjäpalaute!

Lopuksi Tiittula toteaa että hyvin tärkeä työkalu sanakirjan tekijälle on käyttäjäpalaute. Nyt kun MOT Saksa–suomi–saksa-taloussanakirjan uusin versio on saatu käyttöön, Tiittula pyytää käyttäjiltä palautetta niin lapsuksina sanakirjaan jääneistä kirjoitusvirheistä kuin myös muusta mieleen tulevasta. Pieniä muutoksia on helppo toteuttaa digitaaliseen sanakirjaan lyhyessäkin ajassa, ilman että tarvitsee laatia kokonaan uutta korpusta ja aloittaa päivitystyötä alusta. Ajatuksena on, että sanakirja pidetään ajan tasalla niin hyvin kuin kaikilta muilta velvollisuuksilta ehtii. ”Ennen kaikkea toivoisin nyt, että käyttäjät olisivat aktiivisia ja antaisivat palautetta virheistä, puutteista ja toiveista.”

 

Palautetta MOT Saksa­–suomi–saksa-taloussanakirjasta ja muista MOT-sanakirjoista voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen palaute@kielikone.fi.

Artikkelissa käytetty haastattelun lisäksi lähteenä Liisa Tiittulan artikkelia ”Wörterbücher als Spiegel des gesellschaftlichen Wandels” teoksesta Wörter – Verbindungen: Festschrift für Jarmo Korhonen zum 60. Geburtstag (toim. Ulrich Breuer & Irma Hyvärinen).

MOT: parhaat kielityökalut

MOT tarjoaa laadukkaat ja helppokäyttöiset kielenkäytön työkalut: sanakirjat ja kielioppaat, käännökset, kielentarkistukset ja omat sanastot. Tarpeidesi mukaan – töihin, kouluun ja kotiin.


"MOT-sanakirjat ovat todella käteviä sanavaraston laajentamisessa. Aina kun eteeni tulee uusi sana, katson sen MOTista omasta puhelimesta. Pelkkä merkityksen ymmärtäminen ei riitä kielenopettajalle, vaan opiskelijoita varten sanan suomenkielisen vastineen on oltava hallussa. Pitkäjänteisellä ja säännöllisellä MOT-sanakirjojen käytöllä olen pystynyt nostamaan kokonaisten ryhmien vieraan kielen osaamistasoa."

Arto Kalliokoski
Kieltenopettaja, Seinäjoen lukio

"Käytän MOT Englanti -digisanakirjaa etenkin läksyjä tehdessä. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että myös erikoisemmat sanat löytyvät hetkessä lause-esimerkkeineen. Suosittelen MOTia kaikille, jotka haluavat sanoista ja niiden käytöstä luotettavaa ja monipuolista tietoa."

Taavetti Ahonen
Opiskelija, Tampereen lyseon lukio